Oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista. Se on myös kokemuksia onnistumisesta, osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja siitä, että omiin kykyihin voi luottaa. Positiivinen pedagogiikka lähestyy oppimista kokonaisuutena, jossa ihmisen vahvuudet, hyvinvointi ja yksilölliset tarpeet ovat tärkeä osa oppimisprosessia.
Positiivisen pedagogiikan taustalla vaikuttaa positiivisen psykologian ajatus siitä, että huomio kannattaa suunnata myös siihen, mikä toimii, mikä tuottaa hyvinvointia ja millaisia vahvuuksia ihmisellä jo on. Tavoitteena ei ole sivuuttaa haasteita, vaan löytää niiden rinnalle voimavaroja ja keinoja, joiden avulla ihminen voi edetä.
Positiivinen pedagogiikka ei ole vain lasten kanssa työskentelyä
Positiivinen pedagogiikka yhdistetään usein kouluun, varhaiskasvatukseen ja lasten kanssa työskentelyyn. Sen periaatteet ovat kuitenkin yhtä hyödyllisiä aikuisten kanssa. Positiivinen pedagogiikka voidaan nähdä ennen kaikkea työotteena, joka tukee oppimista, kasvua ja hyvinvointia ihmisen iästä riippumatta.
Aikuinenkin oppii paremmin silloin, kun hän kokee olevansa arvostettu, kykenevä ja turvassa. Työelämässä positiivinen pedagogiikka voi näkyä esimerkiksi perehdytyksessä, esihenkilötyössä, ammatillisessa kehittymisessä ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Myös coachingissa ja valmennuksessa sen periaatteet tarjoavat toimivan pohjan: huomio suunnataan siihen, mitä ihminen jo osaa, mitä hän haluaa oppia ja millaiset keinot auttavat häntä etenemään.
Siksi positiivinen pedagogiikka ei ole vain menetelmä lasten oppimisen tukemiseen. Se on ihmislähtöinen tapa kohdata, ohjata ja tukea toista ihmistä – olipa kyseessä lapsi, nuori tai aikuinen.
Vahvuudet oppimisen lähtökohtana
Jokaisella oppijalla on vahvuuksia, mutta ne eivät aina näy perinteisessä kouluympäristössä tai tavassa mitata osaamista. Yksi voi olla luova ongelmanratkaisija, toinen hyvä kuuntelija ja kolmas innostava ryhmätyöskentelijä. Kun vahvuudet tunnistetaan ja niitä päästään hyödyntämään, oppiminen voi muuttua mielekkäämmäksi ja motivaatio vahvistua.
Myös aikuisilla vahvuuksien tunnistaminen on merkityksellistä. Ammatillinen osaaminen, elämänkokemus, sitkeys, luovuus tai kyky rakentaa ihmissuhteita voivat olla voimavaroja, joita ei aina itse huomata. Vahvuuslähtöinen työote auttaa tekemään näitä voimavaroja näkyviksi ja hyödyntämään niitä uuden oppimisessa.
Vahvuuslähtöisyys ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi löytää vain positiivinen puoli. Myös oppimisen vaikeudet, epäonnistumiset ja turhautuminen kuuluvat oppimiseen. Olennaista on auttaa ihmistä näkemään, että haasteet eivät määritä häntä ihmisenä tai oppijana.
Hyvinvointi tukee oppimista
Positiivisessa pedagogiikassa oppimista ja hyvinvointia ei nähdä toisistaan irrallisina asioina. Turvallinen ilmapiiri, myönteiset ihmissuhteet, onnistumisen kokemukset ja kokemus siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi, luovat pohjaa oppimiselle.
Myös hyvinvointitaidot ovat tärkeä osa oppimista. Tunnesäätely, itsensä tunteminen, palautuminen, vuorovaikutustaidot, sinnikkyys ja kyky pyytää apua auttavat ihmistä selviytymään sekä työn, opiskelun että muun elämän haasteista.
Kun opimme tunnistamaan omia tunteitamme ja tarpeitamme sekä löytämään itsellemme toimivia tapoja oppia ja palautua, saamme taitoja, joista on hyötyä läpi elämän.
Positiivinen pedagogiikka ja neuromoninaisuus
Positiivinen pedagogiikka sopii hyvin yhteen neuromoninaisuuden ymmärtämisen kanssa. Kaikki ihmiset eivät opi, keskity tai käsittele tietoa samalla tavalla. Esimerkiksi ADHD- tai autismikirjon piirteet voivat vaikuttaa oppimiseen, toiminnanohjaukseen, aistitiedon käsittelyyn ja kuormittumiseen.
Kun ihmistä ei yritetä sovittaa yhteen ainoaan muottiin, voidaan paremmin etsiä tapoja, jotka tukevat juuri hänen oppimistaan ja toimintaansa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ympäristön muokkaamista, ennakoinnin lisäämistä, tehtävien pilkkomista pienempiin osiin, tauottamista tai erilaisten vahvuuksien hyödyntämistä.
Tavoitteena ei ole poistaa kaikkia haasteita, vaan rakentaa ympäristö ja toimintatavat, joissa erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus onnistua.
Positiivinen pedagogiikka työelämässä
Aikuisten kanssa positiivinen pedagogiikka voi olla erityisen hyödyllinen työelämässä. Se tarjoaa näkökulman, jossa työntekijää ei nähdä vain suoriutujana tai tietyn tehtävän suorittajana, vaan oppivana ja kehittyvänä ihmisenä.
Perehdytyksessä voidaan tunnistaa uuden työntekijän vahvuuksia ja rakentaa oppimista niiden varaan. Esihenkilötyössä voidaan keskittyä palautteen lisäksi onnistumisiin, kehittymiseen ja seuraaviin askeliin. Työyhteisössä voidaan vahvistaa psykologista turvallisuutta, osallisuutta ja keskinäistä arvostusta.
Sama ajattelu toimii myös silloin, kun ihminen tarvitsee tukea työssä jaksamiseen, uuden oppimiseen tai toimintatapojen muuttamiseen.
Positiivinen pedagogiikka ja coaching
Positiivisella pedagogiikalla ja coachingilla on paljon yhteistä. Molemmissa korostuvat arvostava kohtaaminen, vahvuuksien tunnistaminen, tavoitteellisuus ja ihmisen oman toimijuuden vahvistaminen.
Hyvä coach tai ohjaaja ei kiirehdi tarjoamaan valmiita ratkaisuja, vaan auttaa ihmistä tutkimaan omaa tilannettaan, tunnistamaan voimavarojaan ja löytämään itselleen sopivia tapoja edetä. Kysymys ”Mikä tässä voisi auttaa?” voi avata aivan erilaisen näkökulman kuin ”Miksi tämä ei onnistu?”
Positiivinen pedagogiikka Oppikon ajattelussa
Oppikolla positiivinen pedagogiikka liittyy vahvasti vahvuuslähtöiseen työotteeseen, coaching-ajatteluun ja laaja-alaisiin hyvinvointitaitoihin. Näissä kaikissa lähtökohtana on ajatus siitä, että ihmisellä on voimavaroja, joita voidaan tunnistaa ja vahvistaa.
Oppiko Nepsyvalmentaja -koulutuksessa positiivisen pedagogiikan periaatteita tarkastellaan erityisesti neuromoninaisuuden, yksilöllisen tuen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Koulutuksessa opitaan ymmärtämään, miten oppimista, arjen sujuvuutta ja hyvinvointia voidaan tukea vahvuuksia hyödyntäen ja yksilöllisiä tarpeita huomioiden.
Positiivinen pedagogiikka tarjoaa ennen kaikkea uudenlaisen tavan katsoa ihmistä. Kun kysymme vain, missä hän tarvitsee apua, näemme helposti vain osan kokonaisuudesta. Kun kysymme myös, mitä hän osaa, mikä häntä innostaa, mikä hänelle on tärkeää ja millaisissa tilanteissa hän onnistuu, avautuu aivan uusi näkökulma oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin.
Lopulta positiivisen pedagogiikan ytimessä on ajatus, joka sopii kaikenikäisten kanssa työskentelyyn: jokaisella on mahdollisuus oppia, kasvaa ja onnistua, kun löydämme yhdessä siihen sopivat keinot.
Positiivinen pedagogiikka on keskeinen osa Oppiko-metodi®a.